Leikekirjalla joulun tunnelmaan...

Rakastan lehtiä ja rakastan joululehtiä. Ostan ja luen lähestulkoon jokaisen kohdalleni osuvan lehden, missä pilkahtaakin sana joulu. Tämä on tuonut mukanaan ongelman, että enään ei ole niin hauska kaivaa juhannuksena joululehtipinoa kaapista ja alkaa selaamaan, koska a) urakka on suuri ja b) suurin osa lehdistä ei tarjoa niitä hykerryttäviä wow-elämyksiä.

Niinpä pitkin syksyä karsin liki sadan lehden pinosta ne vähemmän inspiroivat. Jotkut lähtivät suoraan paperinkeräykseen ja onnellisemmat pääsivät mappiin odottamaan jatkokäsittelyä.

Kaappeja tyhjätessä tuli lehtien lisäksi vastaan ainakin 35 vuotta vanha, tyhjä muistikirja, jonka kanteen äitini on syystä tai toisesta kirjoittanut "Isoisän kirja". Kirja oli sopivasti joulunpunainen, joten päätin täyttää sen lehtileikkeillä, niillä, mitkä olivat parhaimmistoa näistä poistopinoon joutuneista lehdistä. Joululaulut soi tänään meillä taustalla ja oli ihana sommitella yhdessä esikoisen kanssa sopivia kuvia yhteen ja miettiä, olisiko niissä jotain kivaa, mitä voisimme jo tänä vuonna toteuttaa meidän jouluun.

Ainakin tällaisista sivuista täyttyi muistikirja. Veikkaan, että tätä on mukava selailla tulevinakin vuosina. Jätettiin viereinen sivu aina tyhjäksi kommenteille ja ideoinnille. Kiva nähdä kuinka kirja kasvaa vuosien saatossa.

Piparirahka

Maanmainio kälyni, joka on muuten myös mahtava kokki, kertoi syyslomalla piparkakun makuisesta jälkiruuasta. Pakkohan tämä herkun ohje oli saada itselle kokeiluun ja maisteluun. Tuunasin alkuperäistä ohjetta hieman. Myönnän että alkuperäisohjeen raikkaus vähän kärsi tuosta lisäämästäni vaniljavaahdosta.

Tässä minun ohje:

2,5 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta (vatkaa vaahdoksi)

250 g maitorahkaa (vatkaa vaahtoon)

10 piparia murskattuna (lisää seokseen)

100 g pilkottua maitosuklaata (lisää seokseen)

(1 dl puolukoita lisätään valmiin rahkan pinnalle)

 Tällainen herkku ohjeella syntyi. Jos hyvin käy, jäi sitä vähän huomiseksi töihin vietäväksi pipareiden kanssa dipattavaksi.

Tällaisia ihanuuksia on tullut alkuviikosta kotiin, niin postin kuin aviomiehenkin tuomana.

Tänään kynttilä syttyi vuosi sitten edesmenneen pappani muistolle. Ihana muistella pappaa, selata joululehtiä kynttilän valossa ja herkutella tällä herkulla.